Tiede ja terveys käyvät usein käsi kädessä. Tiede erilaisine tutkimuksineen on usein yhtenä tärkeänä tekijänä terveydenhuollossa, mikä on tavalliselle Matti tai Maija Meikäläiselle todella hyvä asia. Sairauksien ehkäisyyn, hoitoon, erilaisiin hoitomenetelmiin ja yleiseen terveydenhuoltoon liittyviä tutkimuksia on olemassa todella runsaasti.
Tiesitkö, että tiede tutkii jatkuvasti myös mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Perusväittämä on, että kun hymyilet, elimistöön tulee endorfiineja eli hyvän mielen hormoneja. On ymmärrettävää, että aina ei voi olla hyvillä mielin, mutta silti useimmiten kannattaa laittaa suu vaikka kokeeksi hymyyn. Iloisen mielen sanotaan ennaltaehkäisevän masennusta ja sairauksia. Hyvää mieltä tuottavat myös puhelu ystävälle, herkullisen ruoan nauttiminen tai vaikkapa hyvän kirjan lukeminen. Epätoivon ja masennuksen hetkellä esimerkiksi ystävän, tärkeän perheenjäsenen tai kauniin maiseman kuva seinällä voi auttaa. Laadukas valokuva suorastaan vaatii hankkimaan ensiluokkaiset kehykset, jotka löytyvät kätevästi verkosta. Ei siis muuta kuin tutustumaan bga.fi-nettikaupan monipuoliseen valikoimaan!
Keskustelua herättävät rokotteet
Rokotteet ja erityisesti niiden sivuvaikutukset, kuten sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsia, ovat herättäneet pelkoa ihmisissä Suomessa ja ulkomailla. Rokotteita käytetään erilaisiin sairauksiin, influenssaan ja pandemioihin. Onko rokotteen ottaminen turvallista? Kenen on vastuu, jos rokotteen ottamisesta tulee vakavia ongelmia? Kumpi siis on vaarallisempaa – rokotteen ottaminen vai rokotteesta kieltäytyminen? Tiede tutkii asiaa monelta eri kantilta.
Erityyppisten rokotteiden aineosia ja vaikutuksia tutkitaan maailmanlaajuisesti. Virustartuntojen ehkäisy ja hoito on elintärkeää, joten mikä olisi rokotetta toimivampi keino tartuntoihin? Tiede tarjoaa ihmiselle omaa pohdittavaa. Jokainen ihmisten keskuudessa levinnyt tieto ei ole kuitenkaan välttämättä totuudenmukaista, joten jokaista tiedonmurua ei kannata purematta niellä.
Ehkäisevätkö vitamiinit sairauksia?
Voiko vitamiinien avulla ylläpitää terveyttä? Vitamiinit jaetaan vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin. Vesiliukoiset, kuten C- ja erilaiset B-vitamiinit vaikuttavat ihmisen mieleen ja yleiskuntoon. Vesiliukoisia vitamiineja ei voi saada liikaa, sillä ylimäärä poistuu esimerkiksi hien ja virtsan mukana. Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat puolestaan rasvaliukoisia ja suojaavat esimerkiksi sydäntä sekä aivoja, ja esimerkiksi porkkanassa oleva beetakaroteeni muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi, joka tehostaa ihmisen näkökykyä. Tiede on vuosikymmeniä palvellut ihmisiä osana perusterveydenhuoltoa tutkimalla vitamiinien hyödyttäviä ominaisuuksia. Tiede kertoo myös, että rasvaliukoisia vitamiineja ei voi popsia “mielin määrin” sillä liiallinen määrä ei poistu elimistöstä vesiliukoisten vitamiinien tavoin. Suosituksia on hyvä noudattaa, jonka lisäksi kannattaa muistaa, että ravintolisät eivät ole lääkkeitä.
Tieteen tarjoamia tutkimustuloksia voidaan käyttää myös väärin
Tieteen tehtävänä on herättää kysymyksiä ja joskus myös epäilyjä. Tiede palvelee, auttaa ja tutkii. Saatuja tutkimustuloksia voidaan myös käyttää tavalla tai toisella esimerkiksi kaupallisen hyödyn saamiseen tai muuhun – jopa tarkoituksella harhaanjohtavien väitteiden tukemiseen. Tarkkana kannattaa siis olla, sillä tiedettä käytetään monin tavoin terveyden edistämiseen ja ihmisten hyödyksi, mutta aina tulee olemaan yksilöitä ja tahoja, jotka poimivat tutkimustulosten parhaat palat omien väitteidensä tueksi.