Ravitsemustiede on yksi vanhimpia lääketieteen muotoja, vaikka sitä ei aikoinaan tunnettukaan tällä nimellä. Ensimmäiset lääkkeet olivat luonnosta kerättyjä rohtoja ja yhä edelleen monet lääkkeet sisältävät molekyylejä, joita on eristetty erilaisista luonnosta löydetyistä yhdisteistä. Yksi tällainen yhdiste on esimerkiksi tulehduskipulääkkeenä toimiva asetyylisalisyylihappo, jonka johdannaisia on löydetty pajun kuoresta.

Miten ravitsemusta tutkitaan?

Ravitsemuksen tutkimus voi ulottua laajaan väestökohtaiseen aineistoon, joissa esimerkiksi etsitään yhteyksiä tiettyjen sairauksien ja tietynlaisen ruokavalion välillä. Toinen ääripää on solutason tutkimus, jossa esimerkiksi jonkin ruoasta eristetyn molekyylin vaikutusta soluihin tutkitaan kasvumaljalla.

Ravitsemustutkimusta tekevät esimerkiksi kemistit, biologit, lääkärit, farmaseutit ja monet muut soveltavien biologian alojen ammattilaiset. Ravitsemuksen vaikutusta terveyteen tutkitaan erityisesti lääkärien ja ravitsemustieteilijöiden toimesta ja moni opiskelija saattaa jo kouluaikanaan hankkia lisätienestejä työskentelemällä erilaisissa tutkimusryhmissä rahoittaakseen toimeentuloaan opintolainan ja tukien ohella. Opintolainoja, ja muitakin lainoja, on mahdollista yhdistellä https://www.sambla.fi/lainojen-yhdistaminen/ Sambla-palvelun avulla.

Mihin kaikkeen ravitsemus vaikuttaa?

Ravitsemus voi vaikuttaa terveyteen suoraan ja epäsuorasti. Suoralla vaikutuksella tarkoitetaan esimerkiksi yhdisteitä, joita ruoasta saadaan ja nämä yhdisteet vaikuttavat terveyteen edullisesti tai haitallisesti. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi vitamiinit ja kypsennysprosessissa syntyvät PAH-yhdisteet. Vitamiinit vaikuttavat solujen aineenvaihduntaan muun muassa suojaten niitä DNA-vaurioilta, joita syntyy solun aineenvaihdunnan sivutuotteiden vaikutuksesta. PAH-yhdisteet ovat puolestaan polyaromaattisia hiilivetyjä, jotka voivat suurina määrinä aiheuttaa syöpää ja ihminen saa niitä ravitsemuksessaan syödessään esimerkiksi runsaasti paistettua ruokaa.

Epäsuora vaikutus taas on esimerkiksi liian vähäinen tai liiallinen energian määrä, joka johtaa erilaisiin terveysvaikutuksiin. Elimistö pyrkii varastoimaan liiallisen energian rasvaksi, joka puolestaan lisää painoa. Jatkuva ylipaino on haitallista nivelille ja suuri rasvakudoksen määrä sekoittaa myös hormonitoimintaa. Ylipainon aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa insuliiniresistentti diabetes ja lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski.

Mitä ravitsemuksesta tiedetään?

Ravitsemuksen merkitys terveydelle on kasvava, sillä lihavuus on yksi läntisen maailman merkittävimmistä terveysongelmista ja sen vuoksi tutkijat pyrkivät jatkuvasti selvittämään mikä merkitys ravitsemuksella on ihmisen terveydelle ja kuinka ravitsemukseen liittyviä sairauksia voidaan ehkäistä.

Erityisesti viime vuosina mielenkiinnon kohteeksi on noussut ihmisen suoliston mikrobifloora ja sen merkitys ihmisen terveydelle. Kaikki ihmisen syömä ruokahan kulkee suoliston läpi ja joutuu näiden mikrobien käsiteltäväksi. Suolistobakteereilla on löydetty olevan merkitystä esimerkiksi autoimmuunitautien kehittymisessä ja masennuksessa.

Myös vitamiinien merkitystä on tutkittu runsaasti ja niillä on todettu olevan soluja suojaava vaikutus. Solujen aineenvaihdunnassa syntyvät vapaat radikaalit voivat helposti vaurioittaa DNA:ta ja aiheuttaa soluihin mutaatiota. C- ja E-vitamiinin on todettu suojaavan soluja näiltä mutaatioilta. Lisäksi esimerkiksi B-vitamiinin on todettu tukevan hermoston kehitystä ja olevan edullista oppimisen kannalta. D-vitamiini puolestaan ehkäisee luukatoa ja sen merkitystä MS-taudissa tutkitaan aktiivisesti.

Olet mitä syöt

Vanhan sanonta siitä, että ihminen on sitä, mitä hän syö, pitää siis edelleen paikkansa. Ihminen tarvitsee mahdollisimman monipuolisen ravitsemuksen ja energiaa sopivassa määrin voidakseen hyvin ja pysyäkseen terveenä. Ravitsemuksen rooli terveydelle tulee todennäköisesti kasvamaan, kun tieto lisääntyy. Jo tällä hetkellä on tiedossa, että syömällä terveellisesti ja ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa, voi madaltaa huomattavasti riskiään sairastua moniin eri sairauksiin.