Erilaiset epidemiat ja pandemiat aiheuttavat saavat jatkuvasti maailmanlaajuista näkyvyyttä uutisissa, mutta tämän lisäksi terveysalan ja tieteen ammattilaiset kohtaavat myös pidempikestoisia haasteita. Näihin haasteisiin tulee suurena osana kuulumaan kansanterveyden ylläpitäminen ja hoitojen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa tavalla, joka toimii tehokkaasti ja kohdistetusti. Kansanterveys on kuitenkin niin laaja käsite, että siihen mahtuu yksittäisiä haasteita lähes rajattomasti, mistä seuraa se, ettei tämän vuosituhannen terveyteen liittyviä ilmiöitä, haasteita ja suunnitelmia voida tehdä ilman läheistä kanssakäymistä muiden tieteenalojen kanssa. Teknologian ja muiden alojen kehittyminen on asia, mitä tulee myös terveydenhuollossa hyödyntää vahvasti, jotta ennaltaehkäisevä, hoitava ja jatkuva terveydenhoito olisi ylipäätään mahdollista.
Terveydenhuollon järjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja yhteisöille pyritään antamaan enemmän mahdollisuuksia hoitoon. Ala on kuitenkin jatkuvasti muuttuva ja tähän vaikuttavat useat eri kannat sekä vaikutusvaltaiset tahot. Koska haasteita löytyy kansan hoitamisessa runsaasti, oli se sitten bakteerien kehityksen, lääkkeiden väärinkäytön tai minkä tahansa syyn takia, on entistä tärkeämpää, että julkisen puolen ammattilaisiin ja näiden tieteelliseen taitoon voidaan luottaa.
Kansalaisten terveyden ylläpitämisessä julkisella terveydenhuollolla on johtava asema, mutta tämä tarkoittaa myös luotettavuuden saamista esimerkiksi tarjoamalla oleellista tietoa ja tietenkin mahdollistamalla erilaisia hoitoja. Kansalaisten hoidon oletetaan kehittyvän yksilölliseen hoitoon, jossa käytetään hyväksi uusimpia tutkimustuloksia ja hoitoja, millä tehokkuus saadaan huippuunsa. Hoitojen tulee myös olla skaalautuvaa, jolloin koko kansan yleiskuntoa voidaan parantaa ja sairauksien syntymistä ennaltaehkäistä.
Nämä ovat julkisen terveydenhuollon tämän hetken suurimpia haasteita:
- Julkisen terveydenhuollon kehityssuunnitelman tekeminen, toteuttaminen ja sopivien resurssien mahdollistaminen.
- Ajantasaisen tiedon ja taidon käyttäminen eri aloilla, jotta mahdollisimman tehokas ja toimiva hoitomuoto on mahdollista antaa kansalaisille
- Henkilökunnan osaamisen varmistaminen työn jokaisella saralla ja uuden työvoiman kouluttaminen niille aloille, joissa sitä tarvitaan
- Miten julkisen terveydenhuollon toimivuutta voidaan mitata ja mitä kriteereitä sen tulisi täyttää, jotta sitä voidaan pitää onnistuneena?
- Miten julkisen terveydenhuollon palkat vaikuttavat osaamiseen, kun verrataan yksityiseen sektoriin?
- Sisältääkö tämänhetkinen koulutus tarpeeksi laajat kontaktit, jotta opiskelijoille voidaan antaa uusimmat tiedot alasta ja tämän kehityksistä, sekä laitteista?
- Miten julkinen terveydenhuolto pystyy vaikuttamaan myös terveellisen kulttuurin luomiseen?
Kun lähdetään luomaan laajaa julkista terveydenhuoltoa, tulee asiassa huomioida lukuisia puolia ja seikkoja, jotka helposti jäävät vähemmälle huomiolle. Suomessa terveydenhuollon laatu on pysynyt suhteellisen korkealla verrattuna muuhun maailmaan, mutta voidaanko tätä tasoa pitää vielä riittävänä? Sillä potentiaalilla, mikä Suomesta löytyy, voitaisiin tasoa nostaa erilaisilla keinoilla vielä korkeammalle ja erityinen keskittymiskohta tulisi olla siinä, miten tulevaisuuden muutokset voidaan ennakoida ja kuinka terveydenhoitoala voidaan optimoida ennaltaehkäisemään uusia ongelmia.
Miten tiede voi auttaa
Tiede on käsityksenä yhtä laaja kuin on terveydenhuoltokin, mutta eri tieteenalat voivat vahvasti vaikuttaa terveydenhuollon kehitykseen. Teknisemmät tieteet pystyvät yhdessä biologisten tieteenalojen kanssa kehittää laitteita, joiden avulla terveydenhuollon ylläpitäminen on kestävämpää ja tehokkaampaa. Apua tullaan tarvitsemaan myös muilta aloilta, kun mietitään esimerkiksi tiedon saamista mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten näkyville tai vaikka ennaltaehkäisevän työn merkitystä voidaan korostaa. Samalla mukaan tulee ottaa myös sellaiset tieteen alat, joissa keskitytään maan kehitykseen kokonaisuudessaan, sillä terveydenhuollolla ja sen palveluilla on suuri merkitys kansan kokonaistilanteeseen, esimerkiksi taloudelliselta kantilta.